Varisjoki
Merkittävin Oulujärveen vapaana virtaava taimenjoki!
Kohteen tiedot:
Varisjoki
Kivesjärvestä laskee noin kolme kilometriä pitkä Varisjoki kolmen kosken kautta Oulujärveen. Yläjuoksulla, Hakasuon kylällä oleva Ruukinmyllykoski on helpoimmin saavutettava aloituspaikka infotauluineen. Hakasuon historiallisen myllyn piha sopii kalareissun etappipaikaksi ja siinä on tilaa auton pysäköintiin ja luvan ostoon automaatista. Myllystä tuntumassa pohjoisrannalla on LUKE:n kalanviljely- ja tutkimuslaitos. Laitoksen kohdalla pohjoisranta on rauhoitettu tutkimustarkoitukseen. Myllykosken rauhoitusalue ovat merkitty tauluun myllyllä ja maastoon! Etelärannalta joki on itse Myllykoskea lukuunottamatta kalastettavissa koko matkaltaan ja siellä kulkee kalastajien polut sekä kyläyhdistyksen luontopolku. Kalastusvälineiksi sopivat kevyt virveli tai perho-onki. Sekä vieheissä että perhoissa väkäsetön koukku. Taimen 1 kala/vrk. Nämä rajoitukset kaikissa koskikalastuskohteissamme.
Koskien välillä on hiljaa virtaavaa jokimaista suvantoa ja jos haluaa suoraan alemmille koskille, voi sinne kävellä eteläpuolen Varisniementieltä. Opaste osoittaa Hotellinkoskelle vievän polun lähtöpaikan. Keskijuoksulla kuohuu jyrkkä Hotellinkoski, jonka yli on kävelysilta. Alimpana ovat Oulujärveen laskeva Mylly- ja Siprunkoski. Etelärannalla joen laskukohdassa on kalastajien ja veneilijöiden vapaassa käytössä oleva avoin mökki (Piilopirtti). Paikassa on kotakeittiö, venesatama ja veneenlaskuluiska, Vain Hotellinkoskelle on yleinen polku (auto jätetään ylätasanteelle) ja Piilopirtille on yleinen tie. Muilta osin kalastajien on syytä huomioida yksityinen loma-asutus (KL, häiriön tuottaminen). Hotellinkosken polun haarassa kuusikon reunassa ovat vanhan ruukin rauniot. Liito-orava, monet pöllöt ja haukat viihtyvät iäkkäiden kuusikoiden suojissa. Alueen kasvillisuudessa ja geologiassa on erityispiirteitä, joita esitellään kotiseutupolun opastauluissa.
Kalasto ja hoito
Varisjoki on kookkaan Oulujärven eli ”Kainuun meren” merkittävin vapaana virtaava taimenjoki. Ajoittain joesta saadaankin komeita vaellustaimenia. Koskien yleisin saaliskala on joki-istutuksista peräisin oleva reilun kilon painoinen taimen. Pyyntikokoisia taimenia istutetaankin Varisjokeen 1 – 3 kertaa kauden aikana. Joessa asuu myös hyvin menestyvä harjuskanta ja ajoittain koskiin vaeltaa siikoja.
Kalastajan tulee huomioida, että Varisjoessa pyytöihin voi tarttua runsaasti vaelluskalojen poikasia.Osin nämä poikasistutukset liittyvät LUKE:n tutkimuksiin, joiden tavoitteena on elvyttää Kainuun vesistöjen luontaisia vaelluskalakantoja. Siksi kalastajan ei tule turhaan koukuttaa näitä kalanpoikasia. Poikasten menestymistä edesauttavat väkäsettömät koukut ja se, että vapauttaa kalat vedestä nostamatta tai tarvittaessa käsittelee kaloja vain märillä käsillä.
Kesäkuun puoliväliin asti kahlaamista tulee välttää.